Tyypillisiä toimeksiantojamme ovat:

OLESKELULUPA-ASIAT (ENSIMMÄINEN OLESKELULUPA TAI JATKOLUVAT):

Ulkomaalainen tarvitsee Suomessa oleskeluluvan, jota koskeva hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon. Suomessa oleskelulupaa voi hakea jättämällä hakemuksen poliisilaitokselle. Vaikka Suomessakin tehty oleskelulupahakemus tutkitaan, pääosa oleskelulupaperusteista ovat sellaisia, että ulkomaalaisen oletetaan lähtökohtaisesti hakevan lupaa ennen Suomeen saapumista. Kansainvälistä suojelua voi hakea vain Suomessa.

PERHEENYHDISTÄMINEN:

Hakemuksen hylkäysperusteena voi olla esimerkiksi toimeentuloedellytyksen täyttymättömyys eli Suomessa asuvan perheenjäsenen liian vähäiset tulot, lumeavioliittoepäily eli arvio avioliiton solmimisesta oleskelulupatarkoituksessa taikka aikaisemman perhesiteen katkeaminen, jos Suomessa asuva on asunut täällä pitkään erossa perheestään. Lumeavioliittoepäily voi perustua laittomaan maahantuloon ja laittomaan oleskeluun tai puolisoiden haastatteluissa esiin tulleisiin ristiriitoihin.

TYÖPERÄISET OLESKELULUVAT:

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos yritys ei ole riittävän kannattava tai, jos Maahanmuuttovirasto epäilee hakemuksen tarkoituksena olevan maahantulosäännösten kiertäminen. Maahanmuuttoviraston mielipidettä on lähes mahdotonta ennustaa, mutta tilanteeseen voidaan varautua. Työntekijän oleskelulupahakemus voidaan hylätä työmarkkinaharkinnan perusteella eli siksi, että alalta ja alueelta löytyy jo riittävästi työvoimaa taikka maahantulosäännösten kiertämisepäilyn vuoksi, jos hakijalla ei ole aikaisempaa työkokemusta. Jatko-oleskelulupahakemus voidaan hylätä, jos aikaisemmin ilmoitetut työsuhteen ehdot eivät ole täysin toteutuneet, esimerkiksi hakija on ollut jonkin aikaa poissa työstä, kuten palkattomalla lomalla. Työntekijän oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti tietylle alalle eikä luvanhaltija saa työskennellä muilla aloilla.

KANSAINVÄLINEN SUOJELU:

Turvapaikka eli Geneven pakolaissopimuksen mukainen pakolaisasema voidaan myöntää kotimaassa vallitsevan vainon vaaran vuoksi. Vaino voi johtua esimerkiksi merkittävästä poliittisesta toiminnasta. Turvapaikan myöntämisen kriteerit ja todisteet arvioidaan tiukasti eikä hakijan kertomus voi koskaan toimia ainoana todisteena. Käytännössä edellytetään kertomusta tukevaa asiakirjanäyttöä. Toissijaista suojelua myönnetään, jos hakijaa uhkaa kotimaassa kidutus tai epäinhimillinen kohtelu taikka, jos kotimaan ja –alueen turvallisuustilanne on sellainen, että kaikki ovat alueella vaarassa. Todisteiden esittämisvelvollisuus on samanlainen kuin turvapaikan myöntämisessä. Alueen turvallisuuteen perustuvan suojelun tapauksissa oikeiksi todetut henkilöllisyysasiakirjat pääsääntöisesti riittävät todisteeksi. Humanitaarinen suojelu täydentää toissijaista suojelua ja perustuu kotimaan yleisiin olosuhteisiin.

Mikäli hakijalle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hänelle voidaan poikkeuksellisesti myöntää oleskelulupa yksilöllisten inhimillisten syiden perusteella. Käytännössä luvan myöntämiseen vaikuttaa yleensä hakijan terveydentila ja hoidotta jäämisen seuraukset kotimaassa. Tällöin arvioidaan myös hakijan kotimaan sairaanhoitojärjestelmän taso.

MAASTA POISTAMINEN ELI KÄÄNNYTTÄMINEN TAI KARKOTTAMINEN:

Maassa laittomasti ilman oleskelulupaa oleskeleva tai viisuminsa voimassaolon ylittänyt ulkomaalainen käännytetään koti- tai asuinmaahansa.
Laittoman oleskelun voi laillistaa laittamalla vireille oleskelulupahakemuksen, mutta laittomasta oleskelusta saa pääsääntöisesti sakkorangaistuksen.
Suomessa oleskelulupaa hakeva käännytetään, jos hänen oleskelulupahakemuksensa hylätään.

Niin sanottu Dublin -käännytys koskee vain turvapaikanhakijoita, jos toinen valtio on ilmoittanut ottavansa vastuun turvapaikkahakemuksen tutkimisesta. Tällöin Maahanmuuttovirasto ei lainkaan tutki turvapaikkahakemusta, vaan se on toisen valtion vastuulla. Dublin-järjestelmään kuuluvat EU-valtiot, Norja ja Sveitsi. Käännytyksen syynä voi olla toisen maan käyttäminen kauttakulkuun tai toisen valtion hakijalle myöntämä Schengen-viisumi. Todistustaakka kauttakulusta on Maahanmuuttovirastolla ja väärennetynkin viisumin käyttö johtaa Dublin –käännytykseen. Tapauskohtaisten syiden perusteella hakemus voidaan poikkeuksellisesti ottaa tutkittavaksi Suomessa. Käännytyksiä on käytännössä vaikea estää ja käytännössä ne jäävät riippuvaisiksi siitä suostuuko toinen valtio käännytykseen.

Käännyttäminen voidaan yleensä laittaa täytäntöön valituksesta huolimatta, ellei hallintotuomioistuin toisin määrää. Suomessa tutkittuun turvapaikkahakemukseen liittyvä käännyttäminen on vain poikkeuksellisesti mahdollista, jos päätöksestä valitetaan ensimmäisessä asteessa.

MAASSA ASUVAN KARKOTTAMINEN:

Karkottamisen perusteena on voi olla jatko-oleskelulupahakemuksen hylkääminen, kun oleskeluluvan aikaisempi peruste (esim. avioliitto tai työsuhde) on päättynyt. Rikostuomio Suomessa voi myös johtaa karkotukseen.

RIKOSASIAT:

Laittoman maahantulon järjestäminen
Joissain tapauksissa puolison, lasten tai muiden sukulaisten taikka muuten ilman hyötymistarkoitusta tapahtuva auttaminen Suomeen syytetään laittoman maahantulon järjestämisenä. Syytteitä on kuitenkin hylätty, jos syy menettelylle on johtunut perhesuhteista tai inhimillisesti ymmärrettävistä motiiveista.

Pääsääntöisesti laittoman maahantulon järjestämisestä syytetään ulkopuolisia matkanjärjestäjiä ja ihmissalakuljettajia, jotka ovat pyrkineet hyötymään ulkomaalaisen tarpeesta päästä Suomeen.

PASSIVÄÄRENNYS:

Joissain tapauksissa turvapaikanhakijoita on syytetty siitä, että ovat esittäneet Suomessa väärennetyn passin päästäkseen hakemaan turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoiden osalta oikeuskäytäntöä on kuitenkin muuttanut korkeimman oikeuden antama päätös 2013:21.

Toimistomme hoitaa tapauskohtaisesti myös muunlaisia rikosasioita.